Tadaa. Olihan se parsimasieni, kuten Jonna tiesi. Tämä siis laitetaan sukan tai muun parsittavan sisään ja parsitaan sienen sisältä löytyvillä neuloilla. Eikä pistä neula sormeen! Tämä jäi museolle rekvisiitaksi, arkistossa semmoinen jo oli.
Mukaan lähti myös kehä. Kankaankudonnassa käytetty väline, josta lanka loimea luodessa kulki sujuvasti. Lienee havaittu kätevämmäksi sirkansääret tai ihan vaan rullalta luominen, kun näiden käyttö on jäänyt vähitellen pois. Hauskan kukkapöydän siitä saisi, kun sen maalaisi.Museon tekstiilikonservaattori lupasi tuoda minulle lainaan vanhoista kudontavälineistä kertovan, kuvitetun kirjan. Museolla töissä ollessa oppii kyllä kaikkea mielenkiintoista, muilta työntekijöiltä ja asiakkaiden kertomista tarinoista myös.
Ja nämä kirjat sain myös rukkireissulla. Mary Ollonqvist (myöhemmin Olki) on tunnettu käsityökirjailija, jonka ensimmäiset kirjat on julkaistu 1920-luvulla. Tämä kirja on vuodelta 1953. Kirjaan on koottu "tunnetuilta tekstiilitaiteilijoilta riepumaton malleja". Inspiroivia kuvia sanoisin (kuvista ensimmäiset kolme).Astrid Johnsonin räsymattokirjassa on selkeät ohjeet ja kuvat eri malleihin. Johnsonin kirja on vuodelta 1971. Molemmissa on käytetty palttinan lisäksi myös muita sidoksia. Ihan tässä sormet alkoi syyhytä kudontapuuhiin!
No, on täällä matto jo tekeillä, tosin virkkaamalla, viime syksynä tekemäni maton ylimääräisistä kuteista.
Elsa Kallio: Käytävämatto, joka sopii malliksi leveämpäänkin mattoon.
Martta Saarto: Värikäspohjainen riepumatto.
Lyyli Anhava: Vuode- tai käytävämatto.
Marketta
Peräkamari
Hämärä
1 kommenttia:
Moi! Voisin tosiaan selata noita sinun kirjojasi. Itsekin lainasin kirjastosta muutaman, joista yksi on samaa sarjaa sinun Kudomme räsymattoja -kirjan kanssa. Se on nimeltään Kudomme räsyistä. Hassua vaan, että tuorein kirjaston räsymattokirja oli vuodelta 1986!
Lähetä kommentti